Kansanopistojen opintolinjat
Kansanopistot ovat erilaisten kannatusyhdistysten, säätiöiden ja järjestöjen ylläpitämiä oppilaitoksia, jotka antavat sekä yleissivistävää että ammatillista koulutusta. Opiskelijat asuvat yleensä opintojensa ajan oppilaitoksen tiloissa.
Opintolinjat ovat useimmiten yleissivistäviä eli vapaatavoitteisia kuten kielten, taideaineiden tai kasvatusalojen linjat. Useimmissa kansanopistoissa voi opiskella myös avoimen yliopiston aineita ja valmistautua korkeakoulujen pääsykokeisiin. Peruskoulu- ja lukiolinjoilla voi suorittaa asianomaisia tutkintoja. Kansanopistoissa voi myös parantaa peruskoulun arvosanoja kymppiluokilla. Ammatillista koulutusta järjestetään sekä nuorille että aikuisille.
Yleissivistävä koulutus
Suurin osa kansanopistojen opintolinjoista on yleissivistäviä opintojaksoja. Näillä linjoilla voi opiskella esimerkiksi kieliä ja kansainvälisyyttä, verkkoviestintää ja valokuvausta, taideaineita kirjoittamisesta musiikkiin ja tanssiin, kädentaitoja käsitöistä sisustussuunnitteluun. Opiskelu luo valmiuksia jatko-opiskeluun.
Avoimen yliopiston opinnot
Useimmat kansanopistot tarjoavat myös avoimen yliopiston opintoja. Suurin osa opetustarjonnasta on eri oppiaineiden perusopintoja, mutta monissa aineissa voi opiskella myös pidemmälle. Yliopisto-opintojen yhdistäminen kansanopisto-opintoihin voi myös monipuolistaa omaa koulutusta.
Avoin yliopisto järjestää opetuksen yhteistyössä yliopiston tiedekuntien ja ainelaitosten kanssa, mikä takaa sen, että opetus vastaa tavoitteiltaan ja vaatimuksiltaan ainelaitosten antamaa, tutkimusperustaista opetusta. Vastuu opetuksen tasosta, suorituksista ja todistuksista kuuluu aina yliopistolle. Avoimessa yliopistossa ei voi suorittaa tutkintoa, mutta opinnot voidaan sisällyttää varsinaiseen yliopistotutkintoon.
Ammatillinen koulutus
Useat kansanopistot tarjoavat ammatillista peruskoulutusta sekä ammatillista lisäkoulutusta niin aikuisille kuin nuorille. Ammatilliset perustutkinnot ovat kolmivuotisia. Tutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Kansanopistoissa voi suorittaa esimerkiksi seuraavia ammatillisia perustutkintoja: lastenohjaajan, perhepäivähoitajan, nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ja matkailualan perustutkinnon. Joissakin opistoissa ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat keskeinen osa ammatillista lisäkoulutusta. Tietyissä kansanopistoissa voi suorittaa esimerkiksi koulunkäyntiavustajan, hierojan, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan tai suntion ammattitutkinnon tai eräsopaskoulutuksen.
Perusopetus (peruskoulu, kymppiluokka ja lukio-opetus)
Kansanopistoissa järjestetään myös perusopetusta. Näissä kansanopistoissa voi suorittaa koko (peruskoulun) oppimäärän tai kymppiluokalla voi korottaa yksittäisiä arvosanoja. Kymppiluokalla opiskelijalle yleensä laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma. Samalla voi selkeyttää tulevaisuudensuunnitelmiaan ja kehittää opiskeluvalmiuksiaan.
Lukiokoulutusta annetaan kuudessa kansanopistossa, joissa noudatetaan Opetushallituksen vahvistamaa aikuislukion opetussuunnitelmaa. Kansanopistolukiot ovat aikuisten opetussuunnitelmaa noudattavia päivälukioita, jotka on tarkoitettu peruskoulun suorittaneille nuorille ja aikuisille. Kansanopistolukiossa voi suorittaa lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon. Opistot ovat sisäoppilaitoksia eli voit halutessasi asua opiston asuntolassa, ruokailla opiston ruokalassa ja viettää vapaa-aikaasi opiston kampuksella.
Maahanmuuttajakoulutus
Kansanopistot järjestävät myös erityisiä opintoja maahanmuutajia varten. Näitä ovat mm. kotoutamista edistävä koulutus, lukutaidon koulutus, aikuisten perusopetus sekä ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Usein koulutukset ovat tarkoitettu niin nuorille kuin aikuisillekin. Maahanmuuttajat voivat myös saada kansanopisto-opintoihinsa opintoseteliavustusta.
Lue lisää: